Kaksi viikkoa terassilla ja veden äärellä

Mikkelistä on päästy pois ja alkoi terassikausi sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta ensiksi asiaa. Muutama juttu kiipeää ylitse muiden. Itämeren tilanne. Rantavaltioilla on kovat puuhat saada yhteinen meremme parempaan kuntoon. Ainakin puheissa. Jotkut ovat toki aloittaneet käytännön toimetkin. Jo oli aikakin! No - tämä ei tietenkään koske ryssiä. ( anteeksi venäläisiä ) Pietarin paskapäästöt on saatu jonkunlaiseen hallintaan - viimeistelyt toki länsirahalla ja -teknologialla. Mutta miten on Kaliningradissa? Puolen miljoonan ihmisen perspäästöt valutellaan iloisesti vuodesta toiseen avoviemäriä pitkin suoraan Itämereen. Puhdistamoa on rakennettu muutama kymmenen vuotta. Alkupään rakennelmat, siitäkin huolimatta, että ovat huippulaatuista neukkuteknologiaa, murenee jo käsiin. Valmista ei meinaa Igorilta millään pukata. Rahapulakin vaivaa. Mutta eikö auta Vladi-setä Moskovan? Ei kerkee, kun pitää sotia Ukrainassa. Kuljetella BUK-ohjusjärjestelmiä separatisteille iltahämärissä, jotta pääsevät saman henkiset ampumaan alas siviilikoneita. Siellä ymmärrettävästi on ruplien primääritarve. Ei voi pikkasen tyrkätä Kaliningradin jäteputsareihin. Tekis heppu kerrankin ekologisen teon ja laittas vaikka omistaan. Onhan sitä vuosikaudet valtion kassaa tyhjennetty ja urakoita järkkäilty Rotenbergeille ja muille bestiksille. Perhana ku korpee, mutta ei ku terassille seuraavaksi...

Kafe Komsalö Sipoo

Tästä se terassihomma alkoi, kun reilu viikko sitten viikonloppusunnuntaina käytiin pöristelemässä pikkuveneellä pitkin Sipoota. Piti olla hellettä tuona päivänä, mutta sadekuuro taivaalta kuitenkin saatiin.

Ei kaipaa kuvatekstiä

Jos kenellä vaan on mahdollisuus Komsalössä pistäytyä, suosittelen. On enempi kuin pittoreski viehättävä paikka. Siinä Norrkullalandetin just pohjoispuolella. Sunnuntain jälkeen arkimaanantaina taas terassille. Viimeksi taisinkin mainita, että kaivettiin hemmetin iso kuoppa. Kuoppa on nyt täytetty ja ympäryksiä on tiukasti rakennettu.

Pool Partyt vielä edessä päin

Tällä terassilla on hieman huonommat tarjoilut, kuin Komsalössä. Juoksevaa vettä sentään talon seinän puutarhaletkusta. Siwasta on käyty hakemassa karjalanpiirakoita ja Valion Lattea litran purkissa. Parin viikon ähverrys siis tällä terassilla. Eiköhän tämän viikon aikana valmistu. Kelejä pitelee. Keskiviikoksi säävitsailijat höpisseet 30 asteesta... Jotenkin huurteinen tuoppi ja hieman toisenlainen terde pukkaa mieleen.

Juuri menneenä viikonloppuna seikkailtiinkin aivan erilaisissa maisemissa. Veden äärellä kuitenkin. Keuruulla, Huttulan kylässä ja tervatehtaalla. Siis Terviksellä. Suvun päämiehen kesämestoilla. Siis Riitan. Liian harvoin tulee käydyksi. Porukkaakin koolla näin Leenan päivän aikaan. Perinteinen liki sukukokous. Leena on taasen Riitan sisko ja näin ollen Liisan täti.

Aamunäkymä Terviksen laiturilta 

Tavattiin lähes kaikki Liisan äidin puolen sukulaiset, saunottiin aamun illoin, syötiin hyvin ( ja vähän tietty kuohistakin meni) nukuttiin hyvät yöunet, etc...Ihmeteltiin, kun lapset on taas kasvanu. Puhuttiin asiaa ja asian viertä. Oli mukavaa. Terveiset vaan kaikille, jos satutte lukemaan. Sunnuntaina, siis eilen, kotio. Tänään maanantaina heti aamusta terassille uima-altaan välittömään läheisyyteen. Näin se kulkee elo.

En enää palaa aloituspamflettiin, vaikka venäläistoljailut ja -törkyvalehtelut ovatkin suosikkejani. Saivat syyttömät sukulaisetkin kuulla viikonlopun aikana varmasti oman osansa tästä aiheesta. Muutama kuva lienee keveämpää kerrontaa näin lopuksi. Seuraavalla kerralla jälleen painavaa ja ajankohtaista Vladi-setä viihdettä... Pikkasen täytyy vielä kiukkua purkaa. Ihan kotimaan asioista. Kestojulkisuustyrkky, Heidi (jätettäköön sukunimi mainitsematta) ei enää kovin helposti ole saanut tungettua itseään Hesariin. Nykyisin tulee näkyvyys valtakunnan ykkösmediassa hänellekin aika kalliiksi. Täytyy rakentaa stadin liepeille kolmikerroksinen omakotitalo, johon tulee hissi. Tällä tempulla sai lehteen pelkän nimen - kuva jäi puuttumaan. Seuraavalla kerralla sitten paremmalla tuurilla.

Tässähän me nukuttiin - terviksen aitassa

Tervatehtaan vanha päärakennus ja toimisto

Terästäkin lujemmat siskokset

Suvun nuoret potretissa

Summer time blues

Kesä on lomailun aikaa - joillekin. Meillä se kuluu duunissa ja lomat sitten talvella. Eiku oltiinhan sitä juhannuksena oikein kolme päivää lomailemassa. Merellä - kuinkas muutoin. Hyvä kun ei lähdetty omalla veneellä. Kyllä sisälämppäri oli tarpeen! Sellaista omassa työpaatissa ei ole. Lainassa oli kaverin Marino-vene, josta löytyy kaikki mahdolliset herkut. Aattona Barösundissa, lauantaina käytiin Tammisaaressa syömässä ja illaksi Inkooseen. Sunnuntaina vene jätettiin kotirantaansa Espoon Nuottaniemeen.

Juhannuksena Barösundissa

Hieman toisenlaisia venejuttuja on myös mahtunut alkukesään. Höyryalus Kaima vilahti aikaisemmissa teksteissä. Kyseinen laivakaunotar makoilee siis Mikkelin satamassa ja siellä on tullut puuhailtua kevään ja alkukesän aikana kolme viikon mittaista työrupeamaa. Villelle on laivan keulaan hytti rakenteilla ja seuraavan keikan jälkeen se on sitten kunnossa.

Höyryalus Kaiman keulaan uusi hytti rakenteilla

Old steamship in Finland, lake Saimaa

Steam engine and boiler from year 1898

Ihan mikään tuore peli se tämä Kaima ei ole. Kuvassa valmistajan kyltti vuosilukuineen. Heinäkuun ensimmäinen viikko Mikkelissä ja koko hemmetin viikon satoi. Ihana Suomen suvi! Lämpöäkin kokonaiset 13 astetta. Onneksi sentään nollan yläpuolisia. Kaikkien sadekeliremonttien ja hemmetin kylmän juhannuksen lisäksi veneilykokemuksia on tullut kartoitettua myös Stadin kulmilla. Muutamia kertoja on ajettu XO:lla. Kuvasta alla pitäisi löytyä tunnistettavia henkilöitä...

Tommin synttäreitä viettämässä

XO RS 270 inside

Ettei totuus unohtuisi, oikeitakin töitä on tehty. Nekin suurimmaksi osaksi sateessa. Aitaa on pantu, terassia laitettu, kiveyksiä väännetty ja sokerina pohjalla - helvetin iso kuoppa kaivettu. Siihen tosin on tulossa uima-allas. Tai oikeastaan allas on jo kuopassa. Kuva siitä joskus tulevaisuudessa.

Uusi terassi ja näkösermit

Tähän tulee uima-allas

Mites tämä kirjoittaminen on nyt niin vaikeeta. Teksti on kuin Antti Tuurilla. Kolmen sanan lauseita. Sitten piste. Kuvat puhukoon puolestaan tällä kertaa jos kerta sanojen tulva ei ole vuolas... Pari kuvaa siis vielä Mikkelin sataman fiiliksistä. Ei sielläkään ihan koko aikaa satanut. Kunhan surkuttelin, jotta saisi keikkamies reissullansa - edes säälipisteitä...

Höyrypaatti Heikki Peuranen lähdössä Mikkelin satamasta

Mikkelin sataman laivavanhuksia

Ei siellä koko aikaa satanut, ainakaan sunnuntaina klo 06.00