keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Havaintoja Suomen kesässä ja Välimeren tuleva business

Siinä se taas oli ja meni. Syyskuuksi on mokoma vaihtunut. Ihmetystä on riittänyt monella saralla. On ollut ikäviä ja iloisia juttuja pitkin kesää. Ikävät tietty liittyy ryssien edesottamuksiin ja pakolaistilanteeseen. Mukavat omakohtaisiin meriseikkailuihin. Ihan ensimmäiseksi täytyy purnata politiikasta.

Äänestäminen on kansalaisoikeus. Joidenkin mielestä velvollisuus. Itse lopetin tuon hullutuksen jo vuosia sitten tarpeettomana. Monet omasta mielestään löysivät perussuomalaisista vaihtoehdon perinteiselle jäykälle suomalaiselle kepu-demari-kokoomus itsestään selvyydelle. Oppositiosta oli helppo punnertaa Kreikan tukipaketteja ja maahanmuuttoa vastaan. Kuinkas kävi, kun Timppa ja kumppanit pääsivät vallan kahvoihin? Kansallisen edun nimissä kuitattiin paperit, joilla jatkopumpattiin Kreikkaan suomalaista lisärahaa. Samassa hötäkässä unohtui tiukat mamu-näkökannat. No - Olli Immonen toki yritti sinnikkäästi seisoa aiempien mielipiteidensä takana, mutta laitettiin mies hiljaiseksi puolueensa toimesta. Siis kansaa viedään. Perinteinen politiikka ei muuttunut. Miksi siis antaa äänensä jollekin aatteelle, joka muuttuu heti, kun luvattua aatetta pääsisi hallituksessa viljelemään? En siis äänestä jatkossakaan!

Demokratia toimii vain vaalien alla. Edustajaehdokas tarjoilee kaffetta ja ilmapalloja Pieksämäen torilla. Jokaisen kansalaisen mielipide on tärkeä ja häntä tulee kuunnella. Sitten saadaan kansan valitsema eduskunta. Itsensä näköinen. Siihen loppuukin demokratia. Päättäjistä tulee itse- ja puoluekeskeisiä kusipäitä. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Hanhikiven surkuhupaisa ydinvoimalahanke. Päättäjille toimitettiin useiden eri järjestöjen taholta vetoomus, jolla pyrittiin tuo järjenköyhä hanke torppaamaan edes viime metreillä. Näiden eri järjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on kymmeniä tuhansia. Ovat nähtävästi myös äänestäjiä. Nyt näiden huolestuneiden kansalaisten mielipide koetaan häiriköintinä ja rettelöintinä. Enää ei kansalaisten mielipiteellä olekaan mitään vaikutusta. Näinkö toimii demokratia puhtaimmillaan?

Sitten vielä tämä pakolaisongelma... Rahaa ei ole, mutta humaani täytyy olla. Kantasuomalaisen kustannuksella. En kiistä ihmisten hätää ja auttaahan pitää. Juuri luin mielenkiintoisen uutisen. Suomessa oli myönnetty oleskelulupa terrorijärjestön jäsenelle, jonka taustalta löytyy henkirikos tai -rikoksia. Heppu on osallistunut islamistina taisteluihin ja siis tappanut ihmisiä. No eihän tällaista voi palauttaa, kun saattaa olla, että joutuu lähtömaassaan vastaamaan teoistaan. Kenties lyövät raipalla pikku pyllylle. Eikun lähdetään rasittamaan suomalaista oikeuslaitosta ja jos katsotaan aiheelliseksi tuomio antaa, istutetaan humaaniin ja inhimillisillä olosuhteilla varustettuun suomalaiseen vankilaan. Heppu ei tuskin ole tällaista hotellikokemusta vielä nauttinutkaan.
Ihmissalakuljettajien business Välimerellä käy kuumana. Kyllä lähden sinne itsekin Suomen talvea pakoon. Vene lavetille ja siirto isommalle merelle. Venetaksipalvelu pystyyn Libyan ja Italian välille. Näin nopealla veneellä ennätän heittää kolme keikkaa vuorokaudessa. Koska olen lainkuuliainen, otan veneeseen kerralla itseni lisäksi vain 13 matkustajaa. Valmistajan ilmoittaman max henkilömäärän. 1000 € per pakolainen taitaa olla Euroopan puolelle pääsystä normi hinta. 3x13x1000 tekee pikaisesti laskettuna 39 000 € vuorokaudessa. Lupaan tarjota matkan aikana pientä purtavaa ja kokikset samaan rahaan. Saan kilpailuetua muihin venetaksiyrittäjiin nähden ja ehkä hommaan reitille toisen vastaavanlaisen veneen, kun pääomat siihen on ensimmäisen viikon keikoilla tienattu. Kunnon talvibusiness meikäpojalle!

Siitä siis muihin iloisiin asioihin ja takaisin Suomeen. Veneellä on ajettu - huvia ja vähän bisnettiä.
Helsingin vesiä, Pellinkiä, Loviisaa, Kotkassakin käytiin. Ja Tallinnassa. Sipoo on mahtunut monta kertaa näiden väliin. Söderskärin pohjoisen puolen saaret, Barkholmarna. Venereissujen välissä on pakerrettu oikeita töitäkin. Lomakin pidettiin Liisan kanssa. Perjantai + viikonloppu. Mahtavat kolme päivää! Tietty veneellä. Nyt puutuu sormet ja en muutenkaan erityisemmin tykkäää näistä näppishommista. Välimereltä ei vielä ole kuvia, mutta tähän perään muutama kotimaasta. Kuvia katsellessa unohdetaan hetkeksi tylsä politiikka, talousvaikeudet ja pakolaisten ahdinko.

Söderskär ilta-auringossa

Barkholmarna 
Näinkin sen voi tehdä. Yksi sentään kalastaa...

Major Tallinnan satamassa