sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Matkafiiliksissä, Indonesia jo ajatuksissa

Tuli pieni talvi. Ikkunasta kun ulos läppärin näytön vierestä katsoo, lumi pöllyää ja näyttää pieneltä pakkaselta. Liekö ilmastonmuutos iskenyt toden teolla, kun vasta näin tammikuulla maa on valkoinen. Ei nyt toki kokonaan valkoinen, kunhan vain osittain. En tiedä jääkö lumi, minä en ainakaan. On jälleen se aika vuodesta, kun Liisan kanssa pakataan maskit ja snorkkelit reppuun ja noustaan lentokoneeseen. Itse asiassa tarkemmin huomenna 13.1. myöhään illalla. Edessä puolitoista kuukautta Indonesiassa.
Kei Island Indonesia
Jo usean vuoden ajan ollaan talvisin matkustettu Aasiassa - omatoimisesti. Aloitettiin kuukaudella, mutta jotenkin aika on vuosi vuodelta venynyt pidemmäksi. Viime talvena oltiin jo reilut kaksi kuukautta, mutta tänä talvena tullaan olemaan pelkästään puolitoista kk.

Yhä useammin määränpääksi valikoituu Filippiinit tai etenkin Indonesia. Muutamia vuosia sitten piipahdettiin Vietnamissa, molemmat tykättiin kovasti. Thaimaata on tietty koluttu laajemmaltikin. Enkäpä vakiokohteiden ulkopuolelta Thaimaassa on jäänyt parhaiten mieleen Koh Lipe ja pieni Mookin saari Trangin maakunnan alueella.

Laitesukellus kuuluu olennaisena osana kaikille reissuillemme. Sen harrasteen piikkiin on tietysti pitänyt käydä katsomassa eräitä, ehkäpä maailman tunnetuimpia sukelluspaikkoja. Malesiassa luonnollisesti Sipadan ja Mabulin saariryhmä siinä vieressä lähialueineen. Indonesiassa Sulawesin pohjoisalueella tietenkin Bunaken. Samoilla laveysasteilla hieman tuntemattomampi Lembeh Strait. Lembehiltä tuli muuten juuri äskettäin TV:stä dokkari, jossa näytettiin mitä ihmeellisempää elukkaa meren pohjassa. Sangen outoa väkeä, täytyy myöntää.

Gunung Api, Banda Neira
Laajaltikin tunnettujen sukelluskohteiden lisäksi meillä on ollut mahdollisuus dyykata kohteissa, joihin on aikas lailla vaikeaa ja aikaa vievää päästä. Aina niistä ei meinaa päästä poiskaan - ainakaan suunnitellusti. Hankalia kulkuyhteyksiä paikallisilla aluksilla, epävarmoja aikatauluja, muutoksia sovittuun ja epämääräistä sähläämistä. Mielettömän hienoja ja suositeltavia sukelluksia löytyy Filippiineltä mm. Apo Island, Moal Boal, Cebu, El Nido, Coron Bayn toisen maailmansodan aikaiset hylyt, Malapascua Islandin Tresher Sharkit, Bohol, Panglao. Indonesiassa taasen Sumatran pohjoiskärjen yläpuolella oleva Pulau Weh on todella monipuolinen sukellusmekka. Seramin saaren vieressä Molukeilla sijaitseva piskuinen Saparua on myös vailla vertaa. Ehkäpä kuitenkin eniten mieli halajaa päiväntasaajan eteläpuolella sijaitseville Banda-Saarille. Spice Islands, kuten Euroopassa jo hehkuiltiin satoja vuosia sitten. Nämä saaret oli 1500-luvulla Hollantilaisten ja Brittien taistelukenttiä, koska siellä kasvoi (ja kasvaa edelleenkin) tuolloin mittaamattoman arvokasta muskottipähkinää. No - Hollanti vei voiton ja itse asiassa teki myöhemmin koko Indonesiasta oman siirtomaansa...Viime talvena aivan pakosti piti Bandalle mennä, vaikka juuri edellisenä vuonna oltiin siellä pari
Banda Neira ennen auringonlaskua
Matkalla Ain saarelle
viikkoa jo oltu. Paikka henkii siirtomaa-ajan historiaa ja sukellukset on enempi kuin hienoja. Hatta-nimisen saaren riutalla mittailtiin 20 metrin syvyydessä vaakanäkyvyyttä about 60 m! Vuorovesi on Bandalla suhteellisen vilkasta ja se ilmiö pitää vedet roskattomina ja kirkkaina. Banda ei ole ainakaan vielä turismin pilaama paratiisi. Sukeltaminen ainakin kahtena edellisenä vuonna oli senkin takia luksusta, että ryhmät oli tosi pieniä. Usein oltiin päivän venereissuilla ja sukelluksissa kolmisin paikallisen dive masterin kanssa. Muutamana päivänä hollantilainen Melanie oli seuranamme neljäntenä.
Sukelluksen jälkeisellä tauolla Banda Besar
Banda Besar, kanootit järjestyksessä
Banda Islands, Hatta
Filippiinit, Malapascua Island



Filippiinit Malapascua Island

Noista tunnelmista takaisin tähän päivään ja alkavaan reissuun. Maanantaina 13.1. myöhään Helsinki-Singapore. Sieltä Jakartaan, jossa Indonesian viisumit ja muutaman tunnin odottelu lennolle määränpäänä Ternate, pohjoismolukit. Ternate, Tidore ja Halmahera ovat myös tunnettuja pohjoismolukkien maustesaarina. Täältä aikoinaan roudattiin Eurooppaan ja muualle maailmaan neilikkaa. Saariryhmä sijaitsee Sulawesin pohjoisosista itään. Siellä emme ole aiemmin käyneet. Saa nähdä mitä tuleman pitää - odotukset ainakin on korkealla. Tarkoitus kulkea ja sukeltaa näillä sekä pikku lähisaarilla kuukauden ajan. Helmikuun loppupuolella vietetään vielä yli viikko Balilla ja naapurisaarella, nimeltään Nusa Lembogan. Tarkoitus on reissun aikana päivittää näitä sivuja mahdollisuuksien puitteissa. Indonesian nettiyhteydet ovat mitä ovat.. Jos yhteys ylipäätään on olemassa, saattaa yhdenkin kuvan siirtäminen olla monen minuutin työn tulos. GoPro lähtee mukaan ja toivottavasti saadaan kuvaa myös veden alta. Eihän siinä ominaisuudet riitä hyvälaatuisiin kuviin, mutta kun matkustaa käsimatkatavaroilla, ei kunnollinen kamera/valoarsenaali kulje mukana. Viimeisestä kuvasta vielä mukavat matkafiilikset... See You later! Sampai jumpa lagi!
Kei Island, Indonesia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti